Asuminen on enemmän kuin pelkkä katon ja neljän seinän muodostama tila. Se on kokonaisuus, jossa sisäilman laatu, kosteudenkestävyys, lämpöolojen tasapaino ja turvallisuus vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Suomessa asumisterveysasetus asettaa keskeiset vaatimukset kotien kunnon ja ylläpidon osalta, ja sen tarkoituksena on varmistaa, että ihmiset voivat asua terveissä ja turvallisissa olosuhteissa. Tässä artikkelissa pureudumme syvälle asumisterveysasetuksen sisältöön, sen soveltamiseen sekä käytännön vaiheisiin sekä vuokralaisen että omistajan näkökulmasta. Lisäksi käymme läpi yleisimmät viranomaistoimenpiteet, tarkastusprosessit ja miten toimia, kun korjausten tarve nousee esiin.
Mikä on Asumisterveysasetus?
Asumisterveysasetus on valtioneuvoston asetus, joka täydentää ja ohjaa terveydenhuollon ja rakennusten ylläpidon yhteisiä tavoitteita erityisesti asuinrakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden varmistamisessa. Asetuksen keskeinen tehtävä on määritellä, millaiset olosuhteet asuinympäristössä ovat hyväksyttäviä suhteessa asukkaiden terveyteen ja hyvinvointiin. Se kattaa mm. ilmanlaadun, kosteudenhallinnan, lämmönsäätelyn sekä sisätilojen turvallisuuden näkökohdat. Asetuksen tavoitteena on estää sairauksien ja terveysriskien syntyminen tai paheneminen asunnoissa sekä lisätä asukkaiden luottamusta asumisen laatua kohtaan.
Soveltamisala ja keskeiset kohdat
Asumisterveysasetus soveltuu laajasti erilaisiin asumisrakennuksiin: kerrostaloihin, rivitaloihin, omakotitaloihin sekä asuinkerrostaloihin, joissa asutaan vakituisesti. Se ei rajoitu ainoastaan uudisrakennuksiin, vaan se koskee myös olemassa olevan rakennuskannan kunnossapitoa ja korjaustoimenpiteitä. Keskeisiä osa-alueita ovat ilmanvaihto ja ilmanlaatu, kosteudenhallinta sekä rakennusten rakenteiden ja materiaaleiden turvallisuus. Asetus asettaa myös vastuutahot – sekä omistajat että vuokralaiset – sekä menettelyt, joilla olosuhteita seurataan ja parannetaan.
Käytännön vaikutukset arkeen
Asumisterveysasetuksen noudattaminen vaikuttaa arjen käytäntöihin monella eri tasolla. Täällä korostuvat ilmanvaihdon säännöllinen toiminta, sisäilman laadun seuranta, kosteuden hallinta sekä soveltuvien lämpötilojen ylläpito. Esimerkiksi ilmastointijärjestelmien huolto, säännölliset ilmanlaadun mittaukset sekä kosteuskartoittaminen ovat olennaisia osa-alueita, jotka vaikuttavat suoraan asukkaiden hyvinvointiin. Asetuksen hengessä kunnossapito ja korjaustoimenpiteet on tehtävä ajallaan, jotta vältytään pitkälle ulottuvilta terveysriskiltä.
Keskeiset vaatimukset asumisterveysasetuksessa
Asumisterveysasetus määrittelee useita vaatimuksia, jotka liittyvät sekä rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin että hallintoon ja ylläpitoon. Alla kuvatut osa-alueet antavat kattavan kuvan siitä, mitä käytännössä tarkastetaan ja mitä asukkaita sekä omistajia voidaan velvoittaa laatutason ylläpitämiseksi.
Ilmanvaihto ja ilmanlaatu
Ilmanvaihto on yksi tärkeimmistä elementeistä, joka vaikuttaa asumisterveysasetuksen toteutumiseen. Hyvin suunniteltu ja toimiva ilmanvaihto varmistaa, että sisäilman pitoisuudet kuten hiukkaset, kosteuden aiheuttajat ja epäpuhtaudet pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Asetuksessa voidaan painottaa sekä mekaanisen että luonnollisen ilmanvaihdon roolia riippuen rakennustyypistä ja tilankäytöstä. Tavoitteena on vähentää haitallisten epäpuhdistusten kertymistä ja ylläpitää riittävä ilmanvaihto ilman vetoa tai liiallista kosteuden kertymistä. Asukkaille tämä näkyy parempana sisäilman laaduna, vähemmän oireiluina ja tasaisempina lämpötiloina koko asunnossa.
Kosteus ja home
Kosteudenhallinta on keskeinen osa asumisterveysasetusta. Suuri kosteus- ja homeriskitekijä voi johtaa terveysongelmiin kuten astmaan pahenemiseen, hengitystieoireisiin sekä allergisiin reaktioihin. Asetus vaatii rakennusten rakenteiden sekä sisäilman kosteuden hallintaa sekä kosteusteknisiä toimenpiteitä, kuten vedenpitävyyden ylläpitoa, kosteudenhallinto-ohjelman noudattamista sekä nopeaa korjaamista vuoto- tai kondensaatiotapauksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisiä tarkastuksia, vesivuotojen korjaamista nopeasti sekä kosteuden hallintamenetelmien toteuttamista arjessa, kuten käyttöohjeiden noudattamista ja ilmanvaihdon oikeaoppista säätöä.
Lämpötila ja lämmitys
Lämpötilojen tasapainon ylläpito on oleellinen osa asumisterveysasetuksen puitteita. Liian kylmät tai liian kuumat sisätilat voivat vaikuttaa sekä terveyteen että elämänlaatuun. Asetus voi asettaa suosituksia tai vaatimuksia sisälämpötilojen vakauden varmistamiseksi, sekä energiatehokkuuden huomioimiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa toimivia lämmitysjärjestelmiä, riittäviä eristysrakenteita sekä säännöllistä huoltoa, jotta järjestelmät toimivat tehokkaasti ja turvallisesti koko vuoden ajan.
Melun ja äänieristyksen vaatimukset
Äänimaailma asuinympäristössä vaikuttaa suoraan hyvinvointiin ja unihaluun. Asumisterveysasetus voi sisältää kriteerejä, jotka liittyvät sisä- ja ulkoinen melun hallintaan, sekä huoneiden äänieristyksen parantamiseen. Käytännössä tämä merkitsee riittäviä rakenteellisia ratkaisuja, kuten äänieristeitä sekä asianmukaisia ilmanvaihtonippeleiden ja ovien äänieristysominaisuuksia. Hyvä akustiikka ja häiriötön ympäristö tukevat tehokkaita yö- ja lepohetkiä sekä lasten ja työikäisten hyvinvointia.
Ympäristö- ja kemikaaliriskit
Asumisterveysasetus huomioi myös kemikaaliriskit, kuten radon, lyijy ja mahdolliset orgaaniset yhdisteet sisäilmassa. Radon-tasot voivat vaikuttaa keuhkojen terveyteen pitkällä aikavälillä, ja siksi rakennusten radonmittaukset sekä tarvittavat torjuntatoimenpiteet ovat oleellisia osa-alueita. Myös tekstiilikemikaalit ja rakennusmateriaalien mahdolliset päästöt voivat olla huomioitavia, erityisesti uudisasuissa ja saneerausprojekteissa. Näiden riskien hallinta edellyttää sekä suunnittelua että käytännön toimia, kuten ilmanvaihdon optimointia ja materiaalivalintoja, jotka minimoivat päästöjä.
Asukkaiden ja omistajien vastuut
Asumisterveysasetuksen toteutuminen vaatii yhteistoimintaa: omistajat vastaavat rakennusten kunnossapidosta ja korjaustoimenpiteistä, kun taas vuokralaiset ovat velvollisia noudattamaan käyttöohjeita sekä ilmoittamaan havaitsemista ongelmista. Alla on jaettuja vastuita, joiden avulla käytännön toimet etenevät mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti.
Omistajan velvollisuudet
Omistajalla tai taloyhtiöllä on keskeinen rooli asumisterveysasetuksen toteutuksessa. Tämä sisältää rakennusten kunnossapidon sekä säännöllisten tarkastusten suorittamisen, korjausten aikaisen toiminnan sekä kestävän energian ja ilmanvaihdon suunnittelun. Omistajan tulee toteuttaa toimenpiteet, jotka varmistavat, että rakennus täyttää asetuksen vaatimukset, sekä tiedottaa asukkaita mahdollisista toimenpiteistä ja aikatauluista. Huipputulos saavutetaan, kun huolto- ja kunnossapitostrategia on selkeä, aikataulutettu ja läpinäkyvä asukkaille.
Vuokralaisten ja asukkaiden vastuut
Asukkailla on vastuu käyttää tiloja tavalla, joka tukee asumisterveysasetuksen tavoitteita. Tämä tarkoittaa muun muassa ilmanvaihdon asianmukaista käyttöä, kosteuden välttämistä sekä viestintää, jos havaitaan ongelmia, kuten vuotoja tai epäilyä homeesta. Lisäksi asukkaiden on noudatettava annettuja ohjeita, ilmoitettava välittömästi havaitsemiin riskitilanteisiin, kuten vesivuotoihin tai lämmityksen toimintaongelmiin, sekä osallistuttava tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten kosteusvaurion ennaltaehkäisyyn liittyviin toimenpiteisiin. Yhdessä toimimalla asukkaat ja omistajat voivat varmistaa, että asumisterveysasetuksen vaatimukset täyttyvät käytännön tasolla.
Yhteistyö ja korjausvastuut
Korjausten ja parannusten aikatauluttaminen sekä tiedottaminen ovat olennaisia viestejä, kun asuinrakennuksessa havaitaan ongelmia. Asetuksen hengessä korjausten pitää tapahtua nopeasti ja tehokkaasti, kohtuullisin kustannuksin ja läpinäkyvästi. Tämä tarkoittaa, että omistajan on tehtävä tarvittavat toimenpiteet sekä tiedotettava asukkaille aiheutuvista huoltokatkoista, muutoksista tai ilmanvaihdon tilapäisistä rajoituksista. Samalla asukkaiden odotetaan noudattavan annettuja ohjeita, kuten ilmanvaihdon käyttöä koskevia käytäntöjä tai kosteudenhallintatoimenpiteitä, jotta toimenpiteet ovat mahdollisimman tehokkaita.
Tarkastukset, valvonta ja prosessit
Asumisterveysasetuksen toteutumista valvotaan eri tahojen toimesta, kuten kunnan terveydensuojeluviranomaisilla tai rakennusvalvontaviranomaisilla. Prosessit vaihtelevat riippuen rakennustyypistä, omistajasta ja sijainnista, mutta yleisesti ottaen ne noudattavat seuraavaa logiikkaa: havainto, asianmukaiset mittaukset, vaatimusten asettaminen, aikataulut kehittämiselle, sekä mahdolliset seuraamukset, jos vaatimuksiin ei suoritettaisi toimenpiteitä.
Aloitus ja esiintarkastukset
Ennen suuria saneerauksia tai rakennuksen käyttöönoton yhteydessä voidaan suorittaa esiintarkastuksia, joilla selvitetään mahdolliset riskit ja määritellään korjausten laajuus. Esiintarkastuksessa kartoitetaan ilmanvaihtojärjestelmät, kosteuskulut sekä rakenteiden kunto. Tämä vaihe auttaa laativaan realistisen aikataulun ja budjetin sekä varmistaa, että rakennus täyttää asumisterveysasetuksen vaatimukset ennen asukkaiden muuttamista tai uudelleen muotoutuvan tilankäytön aloittamista.
Seuranta ja raportointi
Seuranta on jatkuva prosessi, jossa rakennuksen tilojen olosuhteita seurataan säännöllisesti. Tämä voi sisältää ilmanlaadun mittauksia, kosteuden mittauksia sekä käyttäjäkyselyjä, joissa kartoitetaan asukkaiden kokemuksia. Raportointi auttaa sekä omistajia että viranomaisia näkemään, missä mennään ja millä toimenpiteillä asian tila paranee. Hyvin toteutettu seuranta voi myös estää suuremmat kustannukset ja terveysriskit tulevaisuudessa.
Rangaistukset ja seuraamukset
Jos asumisterveysasetuksen vaatimuksiin ei päästä, viranomaiset voivat määrätä toimenpiteitä, aikatauluttaa korjausvaiheita tai jopa asettaa seuraamuksia, kuten määräaikaisia kiinteistökohtaisia toimenpiteitä, valvontamaksuja tai tilapäisiä rajoituksia tilojen käytölle. Tarkoituksena on kuitenkin edistää yhteistyötä ja parantaa tilannetta nopeasti sekä tehokkaasti. Yleisesti pyritään välttämään päällekkäisiä seuraamuksia ja löytämään ratkaisut, jotka ovat sekä käytännöllisiä että kestävän kehityksen mukaisia.
Käytännön vinkit asukkaille ja omistajille
Seuraavaksi jaamme käytännön vinkkejä sekä asukkaille että omistajille siitä, miten asumisterveysasetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa arjessa ja mitä huomioida erityisesti erilaisissa tilanteissa.
Vinkit asumisterveysasetuksen toteuttamiseen asukkaana
- Pidä huolta ilmanvaihdosta: käytä ilmanvaihtokoneita ohjeiden mukaan ja vältä liian tiukkoja sulkuja, jotka voivat heikentää ilman vaihtoa.
- Seuraa kosteutta: kuivaa hengityksen kanssa kosteuden hallinta on tärkeää, eikä kosteaa tilannetta tule pitää pitkään aiheuttaen homeen muodostumista.
- Ilmoita ongelmista heti: vesivuoto, tunkkainen haju tai näkyvä home voivat viitata vakaviin ongelmiin, joihin on puututtava nopeasti.
- Huolehdi lämpötilasta: pidä asuintilat miellyttävän lämpöisinä, mutta energiatehokkuus huomioiden. Tämä vaikuttaa sekä terveyteen että asumiskustannuksiin.
- Varmista turvallisuus: poikkeustilanteissa koko asuinympäristö on turvallinen; esimerkiksi paloturvallisuus ja firman turvaominaisuudet tulee ylläpitää asianmukaisesti.
Vinkit asumisterveysasetuksen toteuttamiseen omistajana/tilaajan näkökulmasta
- Laadi kunnossapidon suunnitelma: selkeä aikataulu, vastuut, budjetti ja toimenpiteiden priorisointi ovat avainasemassa.
- Hyödynnä säännöllisiä tarkastuksia: ennakoiva lähestymistapa säästää sekä resursseja että terveydenhuollon kustannuksia pitkällä aikavälillä.
- Kommunikoi avoimesti asukkaiden kanssa: tiedota tulevista toimenpiteistä ja aikatauluista sekä perehdy asukkaita käytäntöihin, jotka tukevat asumisterveysasetuksen tavoitteita.
- Näe energiatehokkuus osana terveellisyyttä: energiatehokkaat ratkaisut voivat parantaa niin sisäilmaa kuin asumiskustannuksia.
- Laadi varautumissuunnitelma: vesivuotojen ja mahdollisten homevaurioiden varalta on hyvä olla selkeät toimintatapasi ja resurssisi.
Käytännön esimerkit ja yleisimmät tilanteet
Seuraavaksi tarkastelemme joitakin yleisiä tapauksia, joissa asumisterveysasetus nousee keskustelujen keskiöön. Näiden esimerkkien tarkoituksena on tarjota konkreettisia suuntaviivoja siitä, miten asetusta voidaan soveltaa ja miten toimia käytännön tilanteissa.
Esimerkki 1: Vesivuoto asunnon keittiössä
Tilanteessa, jossa keittiön vesivuoto aiheuttaa kosteutta ja haittaa ilmanvaihtoa, omistajan tulee priorisoida toimenpiteet, kuten vuotokohta korjaaminen sekä ilmanvaihdon tilapäinen säätö. Samaan aikaan asukkaan tulee ilmoittaa vuotosta välittömästi ja välttää käyttämättömän tilan suurempaa käytöstä, kunnes korjaus on tehty. Tämä varmistaa, että kosteus ei pääse leviämään laajemmalle, mikä osaltaan vaikuttaa asumisterveysasetuksen täyttämiseen.
Esimerkki 2: Homeen esiintulon epäily
Kun asunnossa havaitaan homekasvua, toimenpiteet on aloitettava nopeasti. Omistajan tehtävä on järjestää ammattilaisarvio ja tarvittaessa viipymättömät toimenpiteet, kuten kosteuslähteen poistaminen ja homeen poistaminen. Asukkaan kannattaa välttää altistumista ja noudattaa ammattilaisen ohjeita. Asumisterveysasetuksen näkökulmasta tällaiset toimenpiteet ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi ja sisäilman laadun parantamiseksi.
Esimerkki 3: Huonoon ilmanvaihtoon liittyvä tilapäinen ongelma
Jos ilmanvaihtojärjestelmä ei toimi optimaalisesti, on tärkeää järjestää väliaikaiset ratkaisut ja varmistaa, että sisäilmakaiut ovat tavoitellun laatuisia. Omistajan vastuulla on järjestää huolto ja tilapäinen ilmanvaihdon korvausjärjestelmä, kunnes järjestelmä on palautettu normaaliksi. Tämä työkokonaisuus tukee asumisterveysasetuksen tavoitteita ja minimoi mahdolliset terveysriskit asukkaille.
Kuinka valmistautua tarkastuksiin ja korjaustoimenpiteisiin
Ennakoiva lähestymistapa on paras tapa varmistaa, että asumisterveysasetus täyttyy. Tämä tarkoittaa sekä omistajien että asukkaiden aktiivisuutta ja proaktiivista toimintaa. Alla on joitakin käytännön ohjeita:
Ennakkotarkastus ja kunnostuslupat
Ennakkotarkastus auttaa havaitsemaan piileviä riskejä ennen kuin ne muuttuvat suuriksi ongelmiksi. Tämä voi sisältää ilmanvaihtojärjestelmän kunnon tarkistamisen, kosteusmittaukset sekä rakenteellisten riskien kartoituksen. Kun ongelmat löytyvät, laaditaan toimenpideohjelma aikatauluineen ja kustannusarvioineen. Tämä prosessi sopii sekä uudiskohteisiin että vakiintuneisiin asuinrakennuksiin.
Korjausten aikataulutus ja priorisointi
Korjausprojektit kannattaa priorisoida riskien mukaan: ensisijaista on korjata vesivuotokohtia, kosteudenlähteet sekä ilmanvaihdon toimivuus. Tämän jälkeen voidaan harkita laajempia rakennemuutoksia, kuten eristysten uusimista tai rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän modernisointia. Selkeä aikataulu ja viestintä asukkaille auttavat minimoimaan häiriöt ja varmistavat, että asumisterveysasetuksen vaatimukset täyttyvät nopeasti ja tehokkaasti.
Viestintä ja osallistaminen
On tärkeää, että asukkaat tuntevat prosessin ja saadun tiedon. Siksi on suositeltavaa pitää säännöllisiä tiedotustilaisuuksia ja tarjota helposti ymmärrettävää materiaalia siitä, mitä toimenpiteet tarkoittavat arjessa. Tämä lisää luottamusta ja vähentää vastakkainasettelua. Lisäksi asukkaiden palautteet voivat auttaa havaitsemaan lisäparannuksia koskevia toimenpiteitä, jotka muuten saattaisivat jäädä huomiotta.
Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset
Alla esillä muutama yleinen kysymys, joita ihmiset usein esittävät asumisterveysasetuksesta. Nämä vastaukset tarjoavat selkeyttä käytäntöihin ja auttavat suuntaamaan asialliset toimenpiteet oikeaan suuntaan.
Voidaanko asumisterveysasetus vaikuttaa vuokraan?
Kyllä, asumisterveysasetuksen toteutuminen vaikuttaa osaltaan vuokran tasoon ja korjausvastuun jakautumiseen. Jos asuinrakennus ei täytä asetuksen vaatimuksia ja korjaustoimenpiteet ovat välttämättömiä, omistajan vastuulla on huolehtia korjauksista, mikä voi heijastua kustannuksiin ja vuokrasopimuksiin. Toisaalta asukkaat voivat vaikuttaa sisäilman laatuun noudattamalla annettuja ohjeita ja ilmoittamalla havaitusta ongelmasta nopeasti.
Mitä tehdä, jos epäillään homekasvustoa?
Jos homekasvua epäillään, on tärkeää tehdä ammattilaisarvio ja toimenpiteet nopeasti. Aloita ilmoittamalla ongelmasta sekä omistajalle että tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisille. Homeen poistamisen lisäksi on tärkeää etsiä kosteuden lähde ja varmistaa ilmanvaihdon ja kuivumisolosuhteiden palautuminen. Asumisterveysasetuksen hengessä toimenpiteet on toteutettava harkitusti, jotta terveysriskit minimoidaan ja tilat saadaan turvallisiksi asua.
Kuinka pitkään tarkastukset voivat kestää?
Tarkastusten kesto riippuu kohteen koosta, riskien määrästä ja siitä, onko tarvetta laajoihin korjauksiin. Yleensä esiselvitykset voivat kestää muutamasta päivästä viikkoon, kun taas laajat korjausprojektit voivat viedä useamman kuukauden. Tärkeintä on luoda realistinen aikataulu, jossa sekä taloyhtiö että asukkaat voivat sopeutua muutoksiin.
Koulutus, neuvontapalvelut ja lisäresurssit
Asumisterveysasetuksen ymmärtäminen ja soveltaminen voi vaatia konsultaatiota ammattilaisten kanssa. Monet kunnat tarjoavat neuvontaa, ja Suomessa toimii sekä rakennus- että terveydensuojelun viranomaisia, jotka voivat antaa tarkempia ohjeita oman tilanteen mukaan. Lisäksi voit löytää käyttäjäystävällisiä oppaita sekä ohjekirjoja, joissa selitetään asioita selkeällä kielellä ja konkreettisin esimerkein. On tärkeää valita luotettava tiedonlähde ja seurata ajantasaisia ohjeita sekä asetuksen mahdollisia päivityksiä.
Yhteenveto: Miksi Asumisterveysasetus on tärkeä kehys?
Asumisterveysasetus muodostaa yhteisen, käytännönläheisen kehyksen, jonka avulla asuinrakennusten terveellisyys ja turvallisuus varmistetaan koko kiinteistön elinkaaren ajalle. Se ohjaa sekä omistajia että asukkaita toimimaan vastuullisesti kosteuden hallinnan, ilmanlaadun, lämpötilan ja turvallisuuden osalta. Kun asetuksen vaatimukset tunnistetaan ja niihin vastataan proaktiivisesti, syntyy myönteisiä vaikutuksia: parempaa sisäilmaa, vähemmän sairastelua, parempaa energiatehokkuutta ja lopulta parempaa elämänlaatua asuinympäristössä. Kokonaisuuden kannalta tärkeintä on avoin vuoropuhelu, selkeät vastuut ja aikataulut sekä jatkuva parantaminen kohti terveellisempää asumista.
Mistä aloittaa ja miten edetä?
Jos asut tai omistat kiinteistön ja haluat varmistaa, että asumisterveysasetuksen vaatimukset täyttyvät, tässä on käytännön askellista aloittamiseen:
- Arvioi nykytilanne: kerää tiedot ilmanvaihdosta, kosteudesta, lämpötiloista ja mahdollisista ongelmista (kosteus, haju, näkyvä home).
- Laadi kunnossapidon suunnitelma: priorisoi toimenpiteet riskien mukaan ja aseta realistinen aikataulu.
- Täytä tiedonvälitys: tiedota asukkaille suunnitelmista ja aikataulusta, sekä palkkaa ammattilaisia tarvittaviin toimenpiteisiin.
- Suorita tarvittavat tarkastukset: tilaa ilmanlaadun, kosteuden ja rakenteiden tarkastukset sekä radon- tai muita riskianalyysejä, jos tarpeen.
- Seuraa ja raportoi: pidä kirjaa tehdyistä toimenpiteistä, mittauksista ja lopputuloksista sekä jatkotoimenpiteistä.
- Päivitä käytännöt vuosittain: asukkaiden ohjeistukset ja kunnossapitosuunnitelmat tulisi tarkistaa säännöllisesti ja päivittää tarpeen mukaan.
Asumisterveysasetus on siis paitsi säädös, myös käytännön elämäntapa, joka pyrkii tekemään asumisesta entistä terveellisempää ja turvallisempaa kaikille. Sen sisällön ymmärtäminen ja soveltaminen arjessa auttaa sekä asukkaita että omistajia välttämään pitkäaikaisia terveysriskejä ja kustannuksia sekä lisäämään kiinteistön arvoa ja asumisen laatua pitkällä aikavälillä.